Suomessa on useampi taho, joka tarjoaa työnantajille verottomia henkilöstöetuja tarjottavaksi. Suurin näistä kertoo olevansa Smartum, jonka jälkeen tulevat Edenred, Tyky ja modernimpi ePassi. Tapahtumalippuja voi maksaa kulttuuriin suunnatuilla eduilla ja näitä maksuvälineitä on eri muodoissa, joista paperiset ovat ehkä tutuimpia. Näiden lisäksi löytyy pankkikortin kaltaisia ratkaisuja sekä sähköisiä saldoja.
Kulttuurimaksuvälineitä on liikenteessä paljon etenkin kesällä ja joulukuussa (setelit menevät vanhaksi) kun asiakkaat etsivät niille käyttökohteita. Näiden paikkojen löytäminen tuntuu tosin tänä päivänä olevan entistäkin hankalampaa. Viestintä aiheesta näyttää edelleen olevan hieman puutteellista, ja valitettavan monissa toimipisteissä seteleitä tarjoava asiakas käännytetään usein paikasta pois. Muista siis viestiä selkeästi, jos tapahtumasi hyväksyy maksuvälineenä kulttuurisetelit.
Ketkä voivat vastaanottaa kulttuuriseteleitä?
Smartumien ja muiden kulttuurimaksutapojen käyminen maksuvälineenä on kiinni toimipisteestä ja siitä, onko heillä sopimus palveluntarjoajan kanssa vai ei. Smartumin kulttuurimaksuvälineet vaativat aina fyysisen toimipisteen, oli käytössä etu sitten seteleinä tai saldona.
Tällä hetkellä ePassi tarjoaa kulttuurimaksutavan verkossa. Jos lipunmyyntipalvelu on tehnyt sopimuksen ePassin kanssa, tapahtumanjärjestäjä voi päättää käykö tapahtumaan maksuvälineenä kulttuuriseteli vai ei. Jos lipunmyyntipalvelulla ei ole verkossa käytössä e-passia, voidaan lippuja myydä myös kivajalkatoimipisteessä, jossa käyvät kulttuurisetelit.
Muutama vuosi sitten lipunmyynnin markkinajohtajat Lippupiste ja Ticketmaster irtisanoivat sopimuksensa kulttuurisetelitoimijoiden kanssa. Näiden tahojen osalta vastuu kulttuurimaksusopimuksista on siis siirtynyt lippuja välittäville toimipaikoille ja järjestäjille. Tällä on ollut suuri vaikutus niiden toimipaikkojen määrään, joissa setelit enää käyvät.
Syy siihen, miksi harvempi toimipaikka ottaa näitä maksutapoja vastaan on yksinkertaisesti taloudellinen: seteleitä ja vastaavia vastaanottava toimipaikka joutuu maksamaan sopimuksesta. Tämän lisäksi etenkin kulttuurisetelit teetättävät lisätyötä niiden tilittämisessä ja vastaanottamisessa. Voiko lipunmyyntipalvelua syyttää siitä, ettei se halua tehdä näitä kyseisiä sopimuksia?
Saatu hyöty ei välttämättä ole kovinkaan iso, sillä lippujen välittämisestä saatava provisio on todella pieni. Toisaalta kulttuuriseteleiden käyminen maksutapana voi lisätä asiakkaiden määrää ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Kannattaakin siis miettiä, mikä on sinun tapahtumallesi paras ratkaisu.
Tutustu vielä ennakkolipunmyynnin rakentamiseen täältä. Lue myös Liveton oppaasta neuvot ylivoimaisen asiakaskokemuksen rakentamiseen: 